Kattava katsaus elintarviketurvallisuuden laatukulttuuriin: tieteen, sosiaalisten normien ja laatukulttuurin yhteenkietoutuminen
Turvallisen ja hygieenisen elintarvikeympäristön ylläpitämisen monimutkaisuus ulottuu elintarviketieteen ja -hallinnan ulkopuolelle. Se kaivautuu syvälle yhteiskuntatieteiden ytimeen ja tutkii sen tuotantoon ja jakeluun osallistuvien henkilöiden asenteita, uskomuksia ja käyttäytymistä. Pohjimmiltaan elintarviketurvallisuus ja laatukulttuuri ovat kiehtova läpileikkaus elintarviketurvallisuuden, elintarviketieteen ja yhteiskuntatieteiden välillä.
Muodollisen elintarviketurvallisuus- ja viljelyjärjestelmän perustaminen juontaa juurensa elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmien, erityisesti HACCP (Hazard Analysis Critical Control Point)-järjestelmän, kehittämiseen. HACCP-järjestelmä syntyi elintarviketeollisuuden ja Yhdysvaltain NASA:n miehitetyn avaruusohjelman yhteistyöstä 1960- ja 1970-luvuilla. HACCP-järjestelmä vakiinnutti nopeasti asemansa tehokkaana ja kustannustehokkaana menetelmänä Maailman terveysjärjestölle (WHO) elintarvikeperäisten sairauksien lieventämiseksi. Sen koettu tehokkuus sai monet hallitukset pitämään sen täytäntöönpanoa yleislääkkeenä elintarviketurvallisuuskysymyksiin.
1990-luvulta lähtien HACCP-järjestelmä ja siihen liittyvä koulutus ovat saaneet näkyvyyttä. Järjestelmä auttoi standardointiprotokollien luomisessa ja seurantaohjelmien kehittämisessä elintarviketeollisuuden yleisen toimintahygienian varmistamiseksi. Vaikka järjestelmän periaatteet näyttivät hyvältä paperilla, käytännön toteutus osoittautui paljon haastavammaksi. Järjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi oli ryhdyttävä toimiin, ja tähän tarvittiin enemmän kuin vain teoreettinen luettelo suuntaviivoista. Puuttui yhteiskuntatieteellisten näkökohtien integrointi, jossa tunnustettiin ihmisten ratkaiseva rooli tieteellisessä lähestymistavassa.
HACCP-koulutusta alettiin tarjota ylimmän johdon lisäksi myös koko henkilöstölle. Tavoitteena oli edistää elintarviketurvallisuuden ymmärtämistä ja siihen sitoutumista koko elintarviketeollisuudessa. Tämä muutos työkulttuurijärjestelyissä johtajien ja työntekijöiden välillä loi perustan nykypäivän ymmärrykselle elintarviketurvallisuudesta ja laatukulttuurista.
HACCP on pohjimmiltaan järjestelmä, jolla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan elintarviketurvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä. Tämän järjestelmän ”elintarviketurvallisuus ja laatukulttuuri”-komponentti tarkoittaa laitoksessa vallitsevia asenteita, arvoja ja uskomuksia, mikä korostaa tuoteturvallisuuden merkitystä ja luottamusta sivuston käyttämiin järjestelmiin, prosesseihin ja menettelyihin.
Työpaikan yhteiset arvot, uskomukset ja normit vaikuttavat merkittävästi ajattelutapaan ja käyttäytymiseen elintarviketurvallisuutta kohtaan koko organisaatiossa. Yrityksen ylin johto voi käyttää näitä elementtejä, jotka muodostavat elintarviketurvallisuuden ja -kulttuurin ytimen, elintarviketurvallisuuden edistämiseen organisaatiossa.
Elintarviketurvallisuus ja laatukulttuuri on monimutkainen ala. Se edustaa kattavaa lähestymistapaa elintarviketurvallisuuteen, joka ylittää teoreettiset periaatteet ja ohjeet ja ottaa huomioon myös ihmisten asenteiden, arvojen ja käyttäytymisen roolin. Kun jatkamme elintarviketurvallisuusstrategioidemme parantamista, on tärkeää muistaa, että tällä tutkimusalalla ei ole kyse vain tieteestä tai hallinnosta vaan myös kulttuurista. Juuri tässä risteyksessä tehdään tehokkaimmat ja kestävimmät parannukset elintarviketurvallisuuteen.
Kutsumme sinut jo syyskuussa osallistumaan elintarviketurvallisuutta ja laatukulttuuria käsittelevään verkkokoulutukseen. Ilmoittaudu jo nyt verkkosivuillamme: https://fi.bmcertification.com/koulutus/#16083